Matkalla Maputoon, kuten moni muukin...
Merinakyma Maputon kukkulalta.
Maputon rantabulevardilla chillaileen.
Talo kaupungintaloa vastapaata.
Maputon katunakyma.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
About Me
- Tarja
- Pitkän linjan kantoliinailija, saksalaisen Die Tragschulen kantoliinaohjaajakoulutettava, siviilissä sairaanhoitaja ja yhden syntymästään asti kannetun lapsen äiti.
2 comments:
Arkkitehtuurin riemujulistus! Mielenkiintoinen uuskubistinen näkemys olevaisen todellisuudesta.
Afrikassa on näköjään jätehuoltokin järjestetty keskitetysti, kyllä me täällä Pohjolassa voisimme ottaa mallia (itse asiassa taloyhtiömme roskis näyttääkin joskus juuri samalta).
Täällä kotimaassa pakkanen on hieman hellittänyt, mutta lunta on vielä maassa jopa Helsingissäkin. Kevään merkit tosin ovat jo lmassa, parhaillaan katselen tilhiparvea läheisessä koivussa ja varpuset mekkaloivat orapihlaja-aidoissa, kun aamulla tallustelin yövuorosta kotiin. Voi kevään herkkää suloisuutta, ihan runolliseksi heittää.
Esan mielestä on vielä keski-talvi, mutta minä en ole samaa mieltä!!!
Ihanaa, kuvia! Tarja on saanut poskiinsa mukavan, heleänpunaisen värin. Vai liekö se tuo vastavalo joka tekee kepposen. Autoilukulttuuri kuulostaa hengenvaaralliselta: kuljettehan aina riittävällä etäisyydellä kaikista väylistä, joita tieksi voisi kutsua. Eriävä mielipide kevään alkamisesta/talven väistymisestä tulee esittää, sillä täällä kaukana pohjoisessa (Malmilla) on pakkasta -20. Niin että toiveajattelua, Jokiska. Niinkun oli sekin, että me oltaisiin mihinkään viihteelle päästy silloin lauantaina. Olin flunssan kourissa, makuaisti täysin kadoksissa ja silloinhan ei kannata suunnata viinibaariin. Mutta toisen kerran sitten, ja Rokka otti takaiskun ihan reippaasti, urhea kun on. Lähden hiihtämään, jos ei kuulu aikoihin, niin olen jäätynyt kiinni. Kyllä muuten varmaan hidastuisi Swazi-haisunkin vauhti näissä lämpötiloissa!
Post a Comment